Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Brasilian talouden vaikeudet ja valopilkut - Suomen suurlähetystö, Brasília : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Brasília
SUOMEN KONSULAATTI, São Paulo


Puh. +55-61-3443 7151
S-posti consular.bra@formin.fi, sanomat.bra@formin.fi
Português | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 1.3.2016

Brasilian talouden vaikeudet ja valopilkut

Miltä Brasiliassa näyttää vuoden 2016 maaliskuussa? Mihin suuntaan talous on menossa? Mitä presidentti Rousseff tarjoaa lääkkeeksi? Mitä Brasilian talous- ja sisäpoliittinen kriisi mahdollisesti merkitsee Brasiliasta kiinnostuneille suomalaisille toimijoille? Suomen Brasilian-suurlähetystön raportissa pohditaan mm. näitä kysymyksiä.

Esplanada dos Ministerios

Markkinoita miellyttävää talouspolitiikkaa ei päästy toteuttamaan

Vuosikymmenen alussa Brasiliassa alkanut heikentyneen talouskasvun trendi päättyi vuonna 2014, ja kasvu pysähtyi. Viime vuonna talous kääntyi suoranaiseen laskuun -3,7%:n vauhdilla. Inflaatio kohosi 10%:iin, maan valuutta real menetti arvostaan kolmanneksen, työttömyysluvut kasvoivat kaksinumeroisiksi ja valtiontalouden alijäämä syventyi yli 10%:iin BKT:sta nostaen julkisen velan asteen yli 70%:iin BKT:sta.

Vuosi 2015 oli siten vasemmistolaista työväenpuoluetta (PT) edustavalle presidentti Dilma Rousseffille ja koko Brasilialle tuskallinen. Taantuma on ollut pahin 25 vuoteen. Viime vuoteen asti Brasilia oli maailman seitsemänneksi suurin kansantalous, mutta putosi viime vuonna jo pari sijaa. Trendi on jatkossakin laskeva.

Talouden jatkuva heikentyminen viime vuonna johti Brasilian luottoluokituksen vajoamiseen ns. roskaluokkaan sekä Standard&Poors- että Fitch-luokituslaitosten toimesta. Luokituksen laskun keskeisenä syynä oli epäilemättä hallituksen päättämättömyys tasapainottamistoimien suhteen. Toinen merkittävä syy oli epäluottamusta herättänyt sisäpoliittinen tilanne.

Päättämättömyys vaikeiden talousratkaisujen edessä henkilöityi Rousseffin joulukuussa 2014 valitsemaan valtiovarainministeri Joaquim Levyyn. Valinnalla Rousseff kaiketi tähtäsi markkinoiden miellyttämiseen, ja Levy nähtiinkin laajalti tasapainottamis- ja säästötoimien takuumiehenä.

Levyn tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Presidentiltä ei lopulta tukea Levyn toimille juurikaan herunut sisäpoliittisista syistä. Taustalla oli presidentin oman puolueen ja hänen edeltäjänsä, edelleen vaikutusvaltaisen Luis Inácio Lula da Silvan, vastahakoisuus PT:lle ideologisesti vierasta talouspolitiikkaa kohtaan.

Tukea ei irronnut myöskään toiselta päähallituspuolueelta, PMDB:ltä, eikä pääoppositiopuolue PSDB:ltä. Levyn toimet olisivat ideologisesti sopineet PT:tä paremmin näiden molempien puolueiden pirtaan. Ne eivät kuitenkaan halunneet lyhyen tähtäimen taktisista syistä lähteä tukemaan esityksiä, joita suuri osa äänestäjistä piti ikävinä.

Äänestäjiä kosiskeleva talouspolitiikka

Levy erosi joulukuussa 2015. Hänen seuraajakseen tuli suunnitteluministerin paikalta Nelson Barbosa, joka on poliittisesti lähellä PT:tä. Talouspoliittisilta näkemyksiltään häntä on pidetty valtion vahvemman puuttumisen ja julkisten menojen kasvattamisen kannattajana. Hänenkään tilanteensa ei kuitenkaan ole helppo.

Barbosa on kahden tulen välissä. Heti Levyn lähdön jälkeen PT:n johto esitti valtionvelan ja julkisten menojen lisäämistä sekä veronkorotuksia hyvin toimeentuleville. Toisaalta Barbosan tehtävänä on, kuten Levyllä, rauhoittaa markkinavoimia ja yhä hermostuneempia investoijia.

Rousseffin aloittaessa toisen kautensa viime vuoden alussa elettiin niin maan sisä- kuin ulkopuolella vielä siinä toivossa, että Brasilia voisi saada polvilleen ajautumassa olleen taloutensa kuntoon jämpteillä säästötoimilla. Tähän päivään tultaessa Brasilian talouspolitiikan uskottavuus on kärsinyt pahasti. Äskettäin myös kolmas luottoluokituslaitos, Moody's, laski Brasilian roskaluokkaan. Kun uskottavuus on kerran menetetty, sen takaisin saaminen on erittäin vaikeaa.

Rousseffin viimeaikaiset toimet antavat osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Hän ei näytä enää haikailevan säästötoimien perään. Hän laski hallituksen esityksen julkisen talouden ylijäämätavoitteeksi tälle vuodelle 0,5%:iin BKT:sta (Levyn esitys oli ollut 0,7%). Hänen sitoutumistaan edes tähän tavoitteeseen epäillään.

Sisäpolitiikan merkitys on jatkossakin keskeinen. Ennätyksellisen alhaiset kannatusluvut, korruptioskandaalin jatkuminen ja virkasyyteuhka eivät jätä Rousseffille paljon valinnanvaraa. Paineita on kasannut myös oma puolue, joka julkaisi äskettäin presidenttiä konsultoimatta puolueen perinteisille linjauksille perustuvan talouspoliittisen ohjelman.

Houkuttelevimpana vaihtoehtona poliittiseksi selviytymisstrategiaksi syksyn 2016 paikallisvaalien ja vuoden 2018 valtakunnallisten vaalien lähestyessä voikin näyttäytyä turvautuminen talouspolitiikassa kansaa kosiskeleviin keinoihin. Nämä, esimerkiksi luopuminen PT:n vaatimusten mukaisesti sosiaalisten ohjelmien karsimisesta, merkitsisivät julkisten menojen kasvattamista ja valtion luotonannon tukemista.

Kun ennustetaan Brasilian talouden lähitulevaisuutta lukuina, ei kuluvalle vuodelle ole paljon hyvää luvassa. Talouden odotetaan jatkavan laskua tänäkin vuonna, yli 3%:n verran. Työttömyyden ennustetaan kohoavan 12–13%:iin ja taantumasta huolimatta inflaation ennakoidaan pysyvän hallituksen tavoiteasteikon maksimin (6,5%) yläpuolella tänä ja ensi vuonna. Valtiontalouden alijäämä pysytellee myös varsin korkealla tasolla, yli 7% BKT:sta, kuluvanakin vuonna.

Valoa tunnelin päähän olisi useiden ennusteiden mukaan luvassa ensi vuodelle. Talouden arvioidaan lievästi kasvavan (n. 1%) vuonna 2017 ja siitä eteenpäin hieman nopeammin. Näihin ennusteisiin on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Brasilian talous lepää nyt niin arvaamattomalla pohjalla sekavan sisäpoliittisen tilanteenkin vuoksi, että taantuman taittuminen voi kestää yllättävän pitkään.

Onko mitään myönteistä näköpiirissä?

Viimeisen vuoden aikana ei Brasiliasta ole kantautunut maailmalle montaakaan hyvää uutista. On myös todennäköistä, että kovin paljon hyviä uutisia ei ole tiedossa tänäkään vuonna. Talouden lukujen valossa hieman parempaa voisi olla luvassa 2017 tai 2018, mutta sekin on epävarmaa.

Huonojen uutisten tulvaan hukkuu kuitenkin helposti se, että myönteinen perusta ja rakenteet menestykselle ovat Brasiliassa olemassa. Ne eivät ole talouden taantumasta tai sisäpoliittisista ongelmista huolimatta katoamassa: demokraattinen järjestelmä, suhteellisen vakaa yhteiskunta, hyvät rauhanomaiset suhteet naapurimaiden kanssa, isot markkinat, vahva teollinen perusta, runsaat energiavarat, valtava elintarviketuotanto, solidi finanssisektori jne. Nämä ovat olleet pohjana myös niille ennusteille, joiden mukaan Brasilian arvioidaan olevan maailman neljänneksi suurin kansantalous vuoteen 2050 mennessä.

Olemassa olevat rakenteet ovat suurena apuna korruption vastaisessa toiminnassa. On myönteistä, että Brasilian oikeus- ja tutkintajärjestelmä on osoittanut institutionaalista kypsyyttä ja lahjomattomuutta. Eräät kansainväliset asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kansainväliset rahoitusmarkkinatahot eivät Brasiliaa analysoidessaan osaa ottaa tätä seikkaa huomioon.

Järjestelmän toimivuus on Brasilian vahvuus verrattuna muihin nouseviin talouksiin. Asiantuntijoiden mukaan lähes poikkeuksetta ne kaikki kärsivät Brasilian tavoin endeemisestä korruptiosta, mutta toisin kuin Brasiliassa näissä maissa ei tuomareilla eikä syyttäjäviranomaisilla ole käytännössä mahdollisuuksia viedä tutkintoja seuraamusvaiheeseen asti. Esimerkkeinä tällaisista maista mainitaan Venäjä, Meksiko, Turkki ja Malesia. On arvioitu, että kun korruptioaalto on aikanaan mennyt ohi, Brasilia on vertaismaitaan paremmassa asemassa kehittyä terveeksi, edistyneeksi taloudeksi ja yhteiskunnaksi.

Kiinnostavia sektoreita suomalaisille

Talouden puolella myönteistä on myös se, että laskusuunnasta huolimatta tietyillä sektoreilla kasvu jatkuu. Osa näistä on vientiin suuntautuvia aloja, jotka ovat hyötyneet realin arvon laskusta, kuten paperi- ja selluteollisuus ja elintarviketeollisuus sekä niihin liittyvä infrastruktuuri. Lisäksi esimerkiksi opetus- ja terveysalalla on toimijoita, joilla on taantumasta huolimatta resursseja käytössään. Näitä toimijoita on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Suomen näkökulmasta huomionarvoista on, että monet edellä mainituista aloista ovat sellaisia, joihin meillä on tarjottavana teknologiaa ja muita ratkaisuja (puhtaat teknologiat, bioenergia, koulutusosaaminen jne.) ja joilla yhteistyöstä kanssamme ollaan Brasiliassa kiinnostuneita.

Ponte JK, JK-silta Brasília. Kuva: chris.diewald, Flickr.com, ccby 2.0

Tulosta

Päivitetty 2.3.2016


© Suomen suurlähetystö, Brasília | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot